Silla lailla. Osa porukasta on viela maailmalla kuka mistakin syysta mutta ehka on aika pistaa 2007 Monteverde pakettiin. Lisailin kuvia tuonne kuva albumiin joten sielta voi kayda kurkistelemassa matkan kuvallista antia.

Costa Rica osoittautui viehattavaksi ja jannittavaksi maaksi. Ihmiset olivat kautta linjan hyvin ystavallisia ja avuliaita. Hommassa oli mita pienimissakin pakoissa tekemisen meininki. Renkaat vaihtui alle pika vauhtia, saman tien hommiin kasiksi ilman sen suurempia ihmettelyja. Ruoka oli hyvaa eika kukaa kai pienia vatsanvaanteita ja pingviinikavelya isompaa tainnut sairastella. Yksi lieva mutta nopea kuumetapaus oli.

Pratkailijalle Costa Rica on hieno kokemus. Teiden kunto saattaa olla mita sattuu, joten dual-sport tai enduro on ainoa oikea kulkupeli. Tietysti maata voi kiertaa katupyorallakin mutta monen monta hienoa paikkaa jaa nakematta. Kauneimmat ja hienoimmat kokemukset Monteverde matkasta on juurikin niilta patkilta, joille ei katupyoralla ole mitaan asiaa. Seikkalumielta Costa Rica vaatii ehdottomasti. Puerto Jimineziin vievat sillat, alituiset jokien halki ajot, ei siis ylitykset siltaa pitkin vaan pyoralla joen halki, ja varsin vaihtelevat olosuhteet tuovat oman lisansa Ticojen maassa maktkaamiseen.

Ilmaston ja kasvillisuuden puolesta maa on varsin kolmi tai nelijakoinen. Tyynenmeren puoli erottuu omana selkeana kokonaisuutenaan, samoin Karibian puoli. Rannat ovat kuumia ja kosteita paikkoja. Niiden valissa on ylankoalue, jossa on korkeita vuoristoja joiden rinteille kummaltakin suunnalta (siis Tyyneltamerelta ja Karibialta) kulloinkin tulevat pilvimassat purkavat kosteuden sateena. Kasvillisuus on varsin tropiikin omaista. Vuorilla tosin ilma saattaa olla kylmaki, kysykaa vaikka Timolta joka veti 13 asteen lammossa t-paidassa ja varsin keveissa tamineissa :)

Haluan tassa kiittaa koko 2007 Monteverde ryhmaa hienosta ja ikimuistoisesta matkasta matkanjohtajan nakokulmasta. Olitte hienoa porukkaa, kemiat toimi ja moottoripyorailijoina varsin loistavaa porukkaa - jeppis kamaa niin sanoakseni. Kiitos, tuijotus ja kumarrus :)

Nain on tosi...eli juu nain on,

Jussi

Comments

[Kirjoittanut: Lassi]

Olipas taas mielenkiintoista luettavaa, hienoja kuvia, ihan haistaa tuon tropiikin tunnelman, etenkin siinä kuvassa missä olette sadetta paossa jollain huoltsikalla. Jospa sitä itsekin joskus pääsis opastettavaksi.....mutta mulle asfalttia ;-)

[Kirjoittanut: Leena Väisänen]

Vaude...mitä kuvia!! Jussilta oli taas jääny kampa kotiin, koita muistaa ensi kerralla. Hyvä mieli tuli viimeisestäkin porukkakuvasta. Terveisin, "opastuksen" äiti