Vapaapaiva, tavallaan. Aamulla tankin kautta kohti Milford Soundia. Matkaa kertyi 124 km siivu. Aamulla vetta ensin tihkutti, sitten tuli hetkosen reippaammin. Kylmakin oli koska tie koukkasi korkealta. Fiilis ei ollut kovin tapissa eilisen sadesuhaamisen jaljilta.

Milfordissa satoi viela. Lammiteltiin kahvin kera odotellessa laivamme lahtoa. Parin tunnin risteily oli edessa. Hetikohta kun laiva oli irronnut laiturista sade alko laantua ja kun ensimmainen vesiputous oli nahty se loppui kokonaan. Fiilis nousi kun euron kurssi taalaa vastaan. Auringon pilkistaessa alkoi selvita, miksi Milford Sound on must-see paikka. Syvalle sisamaahan tyontyva vuono on huikean kaunis. Molemmin pulin kohoavat pystysuorat seinamat joissa jollain ihmeella kasvaa puita ja pensaita. Vesiputoukset syoksyvat yli 100m korkeudelta kirkasta vettaan. Hylkeet viettavat vapaapaivaa rantakallioilla ja delfiinit kirmaavat laivan molemmin puolin leikitellen keulan edessa. Uskomattoman kaunista. Katselkaa kuvista.

Paluumatka ollikin aurinkoista kurvimista ja porukka leikkkisalla tuulella. Hyvaa meninkia ja lupsakkaa tunnelmaa. Hieno paiva!

Pyoraesittelyssa tanaan Honda Gold Wing GL1800. Nailla talla reissulla leikkisasti Hiace- nimella kulkevat Wingit ovat kulkepelina Suutarin Raijalle ja Eerolle seka Vaisasen Sirpalle ja Kaleville. Molemmat pariskunnat edustavat kainuulaista mopoilua ja hyvin edustavatkin. Reipasta touhua ja todellista matkamotorismia parhaimmillaan. Eeron suusta: "mika se siina on etta aina se meilta vaan onnistuu" kuvaa touhua hyvin :) Minulle tuttuja matkalaisia Albanian matkalta. Aina miellyttavaa ja hauskaa seuraa, koko porukka.

Kuvissa: Honda GL1800 Gold Wing (2), Raija & Eero Suutari seka Sirpa & Kalevi Vaisanen, Milford Sound kolmen kuvan verran, Mirror Lake.