480 kilsan paiva keskista Uutta Seelantia. Aamun heratys oli aikainen, liikkeella oltiin jo 0710. Aamu oli myos melkoisen vilpoinen, taisi elohopea hillua 6 asteen tienoilla. Aamiainen syotiin Five Rivers- nimisessa kylassa.

Kohtuullisen pitka ajopaiva meni kuitenkin nopsaan. Uuden Seelannin monimuotoisuus ei jaksa lakata hammastyttamasta. Keskinen seelanti muistuttaa kovasti Montanan seutuja tuolta USA:sta. Pyoreita muotoja, korkeita kukkuloita, kasvisto on enemman preeria- tyyppista heinikkoa ja puustoa. Tiet keskella maata ovat isompia kuin rannikolla, ajaminen on edelleen yhta juhlaa, noputta tosin on tasaisesti hieman enemman. Matka taittuu.

Hippasen Arrowtownin jalkeen tormasin sattumalta paikkaan nimelta Kawarau Bungy. Paikka on lansimaisen benji- hypyn kehto eli synnyinpaikka. Flunssaisena katselin empien sillalta hyppivia tyyppeja. Olin jo varma etta annan homman olla mutta koska porukasta ei muita innokkaita loytynyt, heitin ehdotuksen porukalle. Maksakaa puolet ni ma hyppaan. Hoh, sen sijaan etta olisin kuulluu joopa joo, pyotaan nasahati saman tien dollareita. Perhana...ja kun jonoakaan ei hyppaamaan ollut, meika letkuihin kiinni ja 43m korkeudella olevalle sillalle lankkua pitkin ja sitten nena edella kohti alla virtaavaa Kawarau jokea. Fiilis oli jepu jepu jee :) Maan vetovoima on veijari kiihdytysvekotin. Jiiiiiiihaaa :)

Hypyn jalkeen pyoran puikkoihin meno tuntui veikealta. Matka kuitenkin jatkui. Mun flunssa tosin ei tainnut adrenaliiniruiskeesta oikein tykata, sita verran huono oli olo kun topattiin breikille. Napsin pari buranaa ja eteenpain mennessa olo parani sen verta, etta ajamisesta naatiskeli taas. Omaramassa tankattiin ja latrattiin oljyjen parissa. Harrikkaan, Bemariin ja Zukeen piti lisailla, muut oli jees. Omaraman jalkeen ajeltiin sitten kohti Mt Cookia. Kyllapa se naytti hyvalta myos idasta katseltuna. Osa porukasta teki viela extrakeikan ihan Mt Cookin juurelle. Mina, Patruuna, Riku ja Topi raavittiin Tekapoon hotellille. Jestas mitka nakymat, Tekapo on varsin varsin kaunis ja hiljainen paikka. Must-see kohde.

Paivan pyorana onkin sitte ainoa jaljella jaava eli mina ja KTM 990 Adventure. Kottarainen eli Katoom on ihan kiva pyora. Moitteet annan maantieajoon turhan tiheasta vaihteistosta joka on tosin omiaan kun ajetaan "adventurea" eli huonommilla teilla. Koneessa on potkua ja vaantoa. Ruisku sen sijaan ei ole kovin haappoisesti toteutettu, kaupunkiajossa kyyti on nykivaa ja valilla jopa veemaista. Lieko saadetty kohdilleen. Kate toimii kohtuullisesti, tosin Adventure Bemarista tuttua turbulessia tulee Kottaraisessakin jonkin verran. Alla pyorassa on Pirellin Scorpion takana ja edessa PT90. Nailla kumeilla ja Seelannin teilla jannakakkaa on valilla tarjolla. Kotarin ABS nimittain haukkaa kiinni hanakasti ja tekee jarruttamisen hyvin tunnottomaksi. ABS:n saa kytkettya pois paalta helposti, tosi tama taytyy tehda uudestaan aina kun virrat vaantaa paalle. Joku yksinkertainen nappula on/off tyyliin olisi mielestani parempi systeemi silla kovaa mutkapatkilla ajettaessa en itse kylla tykkaa ABS:sta, touring menossa se sen sijaan on kiva. Ajoasento kotarissa on 179 cm:lle hyva, jalat ei vasy. Kaasukasi tykkaa puutua, sen verran tarinaa stonga valittaa napeille. Kaikkiaan mukava pyora mutta itse tykkaan omasta Bemarista enemman.

Kuvissa: Ryhmapotretti Lake Wakatipun rannalla. Topi, Riku ja Mara breikilla. Mt Cook ja etualalla Lake Pukaki. Samassa paikassa KTM 990 Adventure ja meika :) Viimeisessa kuvassa nakyma Tecaposta hotellin parvekkeelta.

Comments

[Kirjoittanut: jenni]

terveesiä täältä toijalasta koko porukalle ja isä-mietaalle erityysesti! komialta näyttää maisemat sielä, tääläki sataa oikeen lunta.

[Kirjoittanut: Petri Väisänen]

Jaaha, vai benjin hyppäsit? Onko mitään todistetta asiasta? Noh, edellisestä olikin jo melkein 13 vuotta. Maisemat taisi tällä kertaa olla koko lailla komeemmat, kuin silloin Tampereen etelä-puiston parkkipaikalla -vaikka onhan se Pyhäjärvi ja Pyynikkikin tietty komeeta katsottavaa ;)
-broidi-