Yolla tosiaan tuli vetta kun esterin-juu-nou-mista. Aamulla viidelta ei enaa ja kun tulia viriteltiin menomankeliin puoli kasilta, naytti keli ihan oukeilta. Ei muuta kun nokkaa kohti St Louisia pienten ketunlenkkien kautta. Reitille osui Sugar Creekin katettua silta ja Mt Olivessa oleva 1926 rakennettu Shellin asema. Maissipeltoa oli siella puolen ja taalla puolen, pitas muroja varten raaka-aineiden riittaman.
Chain of Rocks- sillalle tultiin aikanaan, ekaa kertaa tormasin tata samaa reissua tekeviin norskeihin. Norgelainen tyyli uistella Route66 on hieman erilainen kun finska, iso huoltoauto ajelee porukan mukana. Sama remmi oli majoittumassa Munger Mossissa Lebanonissa, joten paasin vahan haastelemaan lisaa porukan fiiliksia. Tyytyvaisia olivat ainakin so far. Meidan porukka teki ennatyksen kun ahtauduttiin 16 hengen voimin Bobin Fordiin...onhan se iso kiesi mutta 16 henkee on jo bussi :)
Illallista naatiskeltiin ehka kevyemman kaavan kautta, ainakin tilasin porukalle alkupaloiksi salaatin. Jukalle sekin oli liian iso setti koska mies jatti paaruuan tilaamatta. No, ehka se aamulla maistuu sitte aamiainen tuolla matkan paalla kun paastaan ihan oikeeseen maalaiskahvilaan kunnon patojen aareen :)
Paivan erikoisuutena lienee pariskunta Veijo&Keijo joka paatti siirtya yhden sangyn tupaan :) Mikahan lie syyna...mulle sattui pieni kammi huoneiden avainten kanssa ja misterit sai king-size punkalla varustetun huoneen. Vaan eipa tuosta isompaa aanta pitaneet...hmm :) Jatkossa ilmeisesti kuitenkin kahta punkkaa toivoivat, joskin Veijo oli sita mielta etta "kokeillaan viela" :)
Ai niin, kaytiinhan me 8 hengen voimin Saarisen Eeron suunnitteleman Gateway Archin huipulla. Matka ylos sujuu 70- luvun tieteiselokuvista tutulla munankuorella, josta elokuvassa kuoriutuu joku jattilaiskokoinen hamahakin, skorpionin ja lahnan sekoitus. Varsin koominen kuljetusvaline :)
Nyt ollaan taalla Marshfieldissa aamiaisella. Kun taalla ei oo wlania, taa postaus tulee nyt ilman fotoja...paivan kuvatukset tulee myohemmin tanaan.
Kommentit