Kylla on pakko sanoa, etta kaikista kaymistani osavaltioista Utah on hyvin lahella maisemiensa puolesta mahtavinta paikkaa. Pirulauta sanon mina. Arches National Parkin jalkeen ajeltiin UT128 pitkin Colorado-jokea seuraten. Mahtavaa settia ja upiaa maisemaa. Kerta kaikkiaan. Sitten oli vuorossa Colorado ja siella tie 139 joka vei meidat kahvipaussin jalkeen Lomasta (jepjep..kiva nimi kylalla) Rangerelyyn. Vot olihan siina maisemaa taas...ja semmosta napakkaa kurviuraa myos, varsinkin Douglas Passin (sola) ylityksessa. Hienoa paanaa.
Dinosaurissa tankattiin fillarit ja syotiin Kivisen Retun voileipakuppilassa lounasta. Hitaat oli tapahtumat ko. paikassa kun ysikymppinen kassamieshenkilo kirjoitteli kasikymppiselle morsiammelleen keittioon tilauksia....tietokoneella :) Heh...hai tekkia parhammillaan. Muita tyointekijoita ei Bed Rock lounaskuppilassa vissiin ollukkaan :). Hauska paikka, jossa kotimainen nimisto sai osakseen aina niin hauskaa huomiota.
Sitten ajeltiin takaisin Utahiin ja Vernaliin josta tovin tuumaustauon ja paikalliskonsultoinin jalkeen ajeltiin 191:sta pohjoiseen Rock Springsiin, jossa asetuttiin yopuulle. Tama 191 on kanssa yks semmonen taysin tyrmistyttavia maisemia (ja muutenkin makiaa ajoa) tarjoava 110 mailin setti. Peuroja siella on vaan alussa melkosesti, joten tarkkana saa olla. Korkeella mennaan koko ajan...yli 2500m:n. Itse asiassa melkein koko paiva on ajeltu yli 2 kilsassa. Mainittakoon, etta juuroopan korkein tie taitaa muistaakseni kavaista 2700 metrissa...taalla mennaa siella about koko ajan ja maisemat on kylla sen mukaisia.
360 mailin paivan paatteeksi jalkiautonakin kurvailevat Hannu ja Pirkkokin paikallistettiin lopulta. Taalla ei toi telisounera oikein pelittele. Elisalle meni tama era 6-0 :)
Onpa taas mielenkiintoista seurata matkaanne. Eipä muuta kun turvallista matkaa ja nautiskelkaa maisemista. Terkkuja kaikille Uudestakaupungista. t.Jussin vanhemmat
Kirjoittanut: osmo vaisanen | keskiviikko, elokuu 25, 2010 klo 14:09