Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin myös vapaapäivä ja loppujen lopuksi myös Blue Ridge Parkway.
Aamulla käynnisteltiin HD:t puoli kahdeksan ja hyvästeltiin Alpine Village Innin Kathy ja Charlie ja suunnattiin Linvilleen aamiaiselle. Ruoka oli hyvää ja sitä oli kuin olikin riittävästi. Sitten ruokittiin rautahevot ja käännettiin nokka kohti etelään. Viimeinen legi BRP:llä sujui rattoisasti. Tie oli mitä parhain, maisemat mitä makeimmat ja keli..no, suurimman osan päivästä hieno. Täällä loppupäässä BRP on melkoisesti vuoristoisempi, joten hulppeita maisemia saatiin ihailla koko päivä. Korkeimmillaan käytiin reilussa kahdessa kilometrissä.
Loppupäivää kohden keli alkoi näyttää ukomyrskyisiä oireita. Pari isoa myrskyä ohitettiin nätisti niin, että saatiin vierestä katsella sen etenemistä laaksossa. Ihmeen kaupalla ei vettä tullut pisaraakaan. Ei tullut ei, kunnes BRP:tä oli jäljellä 10km. Edellisen mutkan takana paistoi aurinko, seuraavan takana tuli pisara tuulilasiin ja seuraavan takana taivas todella aukesi sekunnissa täysin. Vettä tuli vartin verran rankemmin kuin suihkussa konsanaan. Melko hätäinen stoppi tuli vedettyä johonkin ihme tienpätkään johon nippa nappa 8 pyörää mahtui. Sadehousuja olikin sitten ihan turha repiä enää jalkaan. Niitä on joutanut kuivatella hotellilla.
Vaan maaliin tultiin BRP:n osalta. Jokainen mailin 470:stä tuli ajettua. Kerta kaikkiaan mahtava tie!!! Spektakulaarinen sanoisin. Kilsoja tuli tänään 350. Napakka päivä...pyykkiäkin tuli pestyä...siis ihan koneellakin kun meksikolais-illallinen oli syöty mariachi bändin säestyksellä.
Kommentit