No niin...koitetaas kirjoitella vahan enemman tekstia kun kerrankin paasen koneelta naputtelemaan :) Eilen illlala tehty 8. paivan postaus lahti liikenteeseen pikkusen liian aikaisin, siihen piti lisata viela pari kuvaa. No, kuvien lisaamisen kanssa ei liene niin kiire kun typepadin blogipalvelu jostain syysta hylkii lahetettyja kuvia ja nayttaa niiden sijaan vain linkin, jonka takaa kuva loytyy.

Tanaan ajeltiin kohtuullisen pitka paiva. 490 kilsaa taisi tulla kokonaisuudessaan. Aamupaivasta ajettiin melko viileassa saassa (ainakin paikoittain) Highlandsiin kahville. Makeaa kurvibaanaa oli tarjolla koko rahan edesta. Ensimmaisella patkalla Shenandoahissa Jopen takajarru keitti ja tehot havisi simsalabim. Paivaa aiemmin Karille kavi samoin...tosin silloin oltiin Dragonilla. Joko jarrunesteissa on jotain haimaa tai sitten ukot jarruttelee omia aikojaan :)

Highlandisista lahdettiin sitten kohti pohjoista...tai itaa kaiketi ensin. Ajeltiin 64:sta pitkat patkat. Itsellakin oli sellainen kasitys, uusia teita kun ovat, etta kohtapuolin tiet suoristuisi mutta kattia kanssa. Tuo 64:nen on todella mahtavaa settia aina tuonne Rutherfordtoniin asti. Ja muutenkin siella oli makeaa maisemaa nahtavissa. Oli hiekkarantaa ja jokea ja kallioita sun muuta. Rutherfordtonissa pidettiin luonastauko. Itsesta tuntui, etta oltiin vedetty ainakin kolmen tunnin stiltti mutta eihan siita tullut edes kahta tuntia tayteen. Tosin nalka alkoi olla sita luokkaa, etta tiessa olevat saannolliset toyssyt alkoi ottaa pattiin. Siita tietaa, etta on aika syoda jotain...heh.

Rutherfordista taitettiin koilliseen. Edelleen 64:lla...kunnes oltiin I40:lla. Kellao vilkaistessa tuli mieleen, etta voitaisiin ehka vetaa pieni setti isolla tiella varsinkin kun itaa kohti edetessa oli kaupunkeja siina tiella...niiden lapi ajaessa menee kokolailla paljon aikaa kun liikennevalosirkusta on joka korttelissa edessa. Niinpa otettiin reipas puolituntinen I40:lla. Eika se oikeastaan ole paha ajaa lainkaan. Hyvapintainen interstate ja kun maisematkaan ei ole pahempia, mikas siina. Maisema vaihtuu ja matka taittuu. Hickoryssa otin, Repa erityisesta pyynnosta, suunnan, mihinkas muualle kuin paikalliseen. Sielta lahti taas paitaa ja vyota sun muuta settia mukaan. Pahaksi on paassyt :) Paatuneetkin Wingi miehet norkoilee hyllyjen valissa HD kampetta kainalot pullollaan :) Eika siina mitaan, hienoja kuteita noissa liikkeissa on. Kiva etta kelpaa.

Liikkeessa ollessa tuli minullekin tiukka komento. "Vaisanen tanne". Wuh. Hau. Joo. Ukot seisoskeli kellokaapin vieressa ja totesivat etta "valitte siitta kello ittelles muistoksi tasta matkasta". En oikein tienny mita sanoa...koitin siina vastustella mutta ei juurikaan auttanut mitaan. Joten jo tassa kohden, suuren suuret kiitokset pohjammaan porukka hienosta kellosta. Tata kun vilkuilee, aina muistaa mista se on siihen ilmestynyt. KIITOS!

Illalla tehtiin oma ravintola, tai pitseria paremminkin, tuohon hotellin aulaan. Tilasin paikallisesta 4x16", 3x14" pitsaa ja kolme settia mozzarellatikkuja....tai juustopitsoja ne kai enemminkin oli. Hyvin maistui. Saattoi siina kyytipojaksi maistua muutama huurteinenkin. Aamupalaksikin jai muutama pala. Hienoa paiva...pitka mutta hieno. Nyt torkuille ja huomiseen.

Ai niin...siihen kun oman kuvani tallasin eilen piti samalla lahettaa rakkaita terkkuja Turenkiin Niinalle ja Laurille. Iska tulee kohta kotiin...tai niinkun Lauri asian toteaa, Isi tulee pois taalta :) Tepsulle rapsuja kanssa. Ja terkkuja myos Ukiin, Oittiin ja Hameenlinnaan. Kiitoksia kaikenmoisesta hoitoavusta!!